Metsämäen raviradan valmennus-, harjoitus- ja kilpailukäyttö

Metsämäen raviradan suoranaisessa käytössä oleva alue on 43 hehtaaria. Tämän lisäksi on välittömään läheisyyteen kunnostettu 3,5 kilometrin pituinen metsälenkki. Kaikki käytössä olevat maat ovat vuokra-alueita tai määräaikaisen käyttöjaksoon liittyviä. 

Hevosten valmentaminen ja harjoittaminen alueella on käyttäjille ilmaista. Turun Hippos ry pyrkii puolestaan olemassa olevien resurssien rajoissa tarjoamaan olosuhteet mahdollisimman hyvässä kunnossa käyttäjille seuraavan linjauksen mukaisesti: 
 
 1) Ravikilpailut 
 - Ravit ovat toiminnan perustuote, ja kilpailuihin panostetaan selvästi eniten siten, että viikottainen toiminta lähtee siitä että kavioura on nimenomaan raveissa parhaassa mahdollisessa kunnossa. 
 
 2) Hiittisuora 
 - Hiittisuoran kunnossapito tulee varsinaisen radan jälkeen. Vaikeiden olosuhteiden ajanjaksona on tavoitteena että joko kavioura tai hiittisuora olisi käytettävissä. 
 
 3) Muu alue 
 - Alueen ympärillä kiertävät alueet pyritään resurssien mukaan kunnostamaan ja huoltamaan ottaen kuitenkin huomioon vuodenaikojen tuomat vaihtelut. 
 
 4) Metsälenkki 
 - Metsälenkin osalta kunnostusta tehdään raviradan osalta tällä hetkellä vain satunnaisesti. Metsälenkin käyttäjät ovat kollektiivisesti huolehtineet ajoittain myös kunnostuksesta.

Toiminta Metsämäessä on melkoisesti muuttunut siitä kun ravirata aloitti vuonna 1978. Tuolloin oli kilpailupäiviä 19, ratatalleja kaksi ja muita käyttäjiä radalla satunnaisesti. Tänään varsinaisia ratatalleja on yksi enemmän, eli kolme, mutta radan varsinaisessa läheisyydessä onkin jo toistakymmentä aluetta aktiivisesti käyttävää. Näiden lisäksi tulee huomattava joukko, arvioiden mukaan jopa 30-50 hevosta päivittäin jotka tuodaan Metsämäkeen valmennusta ja harjoitusta varten. 

Varsinais-Suomen hevosmäärät ovat, monesta muusta alueesta poiketen, vahvassa nousussa. Vaikka maantieteellinen sijainti on ”kulmassa” niin kohtuulliset kilpailumatkat suuremmille radoille yhdessä yleisen kiinnostuksen nousun kanssa ovat taanneet jatkuvan kasvun. Me uskomme että tämä vahvistaa edelleen Turun asemaa suurten raviratojen joukossa. 

Yhdistykselle on toisaalta kasvun myötä edessään uusi suuri haaste. Lisääntynyt käyttö nostaa kunnossapitokustannuksia huomattavasti. Jokainen käyttökerta periaatteessa maksaa. Suurissa taajamissa olevat raviradat ovat tässä suhteessa muita haastavammassa asemassa kun nimenomaan harjoituskäyttö on suurta, johtuen luonnollisesti siitä ettei taajamassa juuri muualla kun raviradalla voi hevosia harjoittaa. Tämän pohjalta onkin Turussa tehty laskelmia, joita on myös alustavasti esitetty Maa- ja Metsätalousministeriöön, koskien kustannusten jyvittämistä alueen kunnissa olevien hevosten suhteessa. Tähän pääseminen on kuitenkin hyvin pitkä matka, eikä sen varaan voi laskelmia tehdä, mutta tärkeintä onkin saada myös päättäjät ymmärtämään että raviradan tarjoama palvelu käsittää varsinaisen radan lähiympäristön lisäksi monesti myös suuren osan maakuntaa.

Haasteet eivät kuitenkaan lopu tähän. Turun maantieteellinen sijainti asettaa meidän senkin puolesta aivan omaan luokkaan, korkeintaan Helsingin ja ehkä Porin kanssa. Kun muilla radoille talven tulo on useinmiten selkeää kun pakkasen mukanaan tuoma lumi antaa selvät lähtökohdat talviradalle, niin Turussa talvi voi tulla, ja mennä parikin kymmentä kertaa loppuvuoden aikana. Jäätymisen estämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat kalliita ja monesti ovat vaihtoehdot vähissä kun vähäinenkin lumi muuttuu veden kautta jääksi. Viimeisenä keinona on mahdollisuus ajaa uusi pinta, mutta siinäkin on ongelmansa kun materiaalia ei talviaikana jäätymisen takia voi itse varastoida ja toimittajien tarjoamat materiaalit vaihtelevat suuresti. 

Toki haasteista on Turulle tavallaan ollut myös apua, kun ongelmiin on pakosta jouduttu paneutumaan huomattavasti enemmän kuin monella sisämaan radalla. Kosteuden sitomiseen ja jäätymisen estämiseen aikoinaan paljonkin käytetty urea kuuluu asioihin joita Turussa kokeiltiin ensimmäisinä. Myös kunnossapitokaluston osalta on täällä tehty omia ja sovellettuja keksintöjä. Tuoreimpana kokeiluna lokakuussa tehty radan pinnan sulattaminen ja kuivattaminen asvalttikoneella. 

Alueen kunnossapidosta, edellä kerrotun linjauksen mukaan, mutta myös kiinteistöjen kunnossapidosta vastaa ratamestari. Vuoden 2001 elokuusta lukien hän on toiminut tehtävässään ainoana kokopäiväisenä kun hänellä ennen tuota oli toistakymmentä vuotta myös toinen työntekijä apunaan. On luonnollista että työvoimareservit näin ollen ovat hyvin rajatut. Kun panostetaan kiinteistöjen hoitoon kärsii radan hoito ja päinvastoin. 

Käytössä olevien varojen puitteissa pystyy Turun Hippos ry tarjoamaan edellä mainitut palvelut toistaiseksi veloituksetta. Vaikeina aikoina tulee käyttäjien muistaa alussa mainittu linjaus panostuksesta. Vaikka kaikilla käyttäjillä ei eri käyttöaikoina ole samoja toivomuksia olosuhteiden osalta olisi varmasti paikallaan muistaa että Turun Hippos ry on meidän kaikkien jäsenten ”yhteinen yritys” eikä siis irrallaan toiminnasta. Yhdistyksen jäsenten aktiivisuutta on viime vuosina lähdetty nostamaan ja tulokset ovat olleet hyviä. Kun kaikki käyttäjät joskus tulevaisuudessa ovat myös jäseniä ovat asiat vielä suuremmassa määrässä yhteisiä. Turun Hippos ry:n talousarvio joka lyödään lukkoon syksyllä asettaa raamit panostuksille myös kaiken kunnossapidon osalta. Valmiutta muuttaa painopisteitä tulee olla, mutta käytettävässä olevat varat on luonnollisesti huomioitava.